Death comes in small packages

Tämä mekko valmistui tänä kesänä, kuten edellisessä postauksessa mainittu Foxy Vilmakin. Tähän mekkoon tosin löysin myös kankaan vasta tänä kesänä, Eurokankaan palalaarista. Jotain puuvillaa/pellavasekoitetta tuo lienee. Mitään varsinaista suunnitelmaa kankaalle ei ollut, kun sen ostin. Mutta joku siinä vain houkutteli ja mielessä välähteli jonkin sortin hippipaita. Vaan kangasta oli niin paljon, että kun aloin mallaamaan luottohupparia tuon kankaan päälle paidan leikatakseni, totesin, että kangas riittää mekkoon. Ja mikä mekko siitä sitten tulikaan. Mekossa on saumat sivuilla (lepakkohihat!!), pääntiekaitaleella huoliteltu kaula-aukko, taitettu helma ja kuminauhat hihansuissa. Vyönkin leikkasin tuosta samasta kankaasta, mutta toimii myös esimerkiksi leveämmän mustan vyön kanssa. Kuten sanottua, leikkasin mekon luottohupparini mukaan. Huppari on tilattu joitakin vuosia sitten EMP:ltä ja niin huppari kuin sen mallikin toimii aina ja kaikkialla. Tämä on jo toinen mekko jonka teen t...

Tämä tunika valmistui vihdoin ja viimein tämän kesän aikana. Kangas on tilattu Spoonflower'ista. Siitä muodostui varsinainen murheenkryyni jo heti alkumetreillä, kun en ottanut huomioon tullimaksuja ja selvityksiä, kun tilasin EU:n ulkopuolelta. No onneksi ei nuo tullimaksut mitään ihan päätähuimaavia ollut. Ja muistanpa seuraavalla kerralla. Ongelmat eivät suinkaan loppuneet kankaan perillesaamiseen. En noudattanut mitään leikkuusuunnitelmaa vaan leikkelin kankaan sitä mukaa, kun sain kaavat piirrettyä. Alunperin tästä piti siis tulla mekko ja vielä tarkemmin sanottuna tästä piti tulla Vilma-mekko Mekkotehdas aikuisille-kirjan mukaisesti. Vaan ei sitten ihan tullut, kun ei kangas riittänytkään ja jo leikattuun ja osin ommeltuunkin mekkoon piti tehdä korjauksia. Vaan toimiipa tuo Vilma myös näin tunikana ja tästä tuli yksi lempivaatteistani. Sopii hyvin yhteen farkkujen kanssa ja tyttärenikin tykkää tuosta, kun on tarpeeksi kettuja bongailtavaksi.

Taas yksi Niina Laitinen design malli: Soulmates. Tuntuu olevan hirveän suosittu sukkamalli, eikä suinkaan suotta: malli on helppo, kahden mallikerran jälkeen tuon muistaa jo ulkoa. Tein omat sukkani punaisesta Gjestal Maijasta 3mm:n puikoilla ja toisen sukan tein peilikuvana (Ohjeessa sukat ovat siis ns. saman jalan sukat.). Tämä kuva jäi kuitenkin ainoaksi valmiista parista, sillä vaikka alunperin ajattelin tekeväni nämä itselleni, niin nämä jatkoivatkin matkaa toisaalle. En lopulta kuitenkaan lämmennyt näille koko-punaisille. Maijaa oli kuitenkin miellyttävä käsitellä puikoilla eikä varmastikaan jäänyt viimeiseksi kerraksi.  Soulmates -socks from Niina Laitinen design I made a while ago.

  Nämä sukat odottivat varastossa sopivalle omistajalle pääsyä. Eräs tuttava lupasi minulle pinkan vanhoja, laadukkaita ja upeita verhoja, jotka saan käyttää haluamallani tavalla. Kävin hakemassa verhot viime viikolla ja vein nämä kiitoksena. Kävi vain niin, että minulla oli tätä Svarta Fåret'in Frost-lankaa enää rajallinen määrä ja en ollut ihan varma, onko tuo koko riittävä. Onneksi oli. Langan olen ostanut jokunen vuosi sitten Lankamaailmasta ja nyt se on vihdoin käytetty. Pari-kolme kerää sitä taisin silloin ostaa ja ainakin kahdet sukat olen tehnyt pelkästään tuolla langalla ja yhdet raidalliset mustan Sock 4-langan parina. Frostin puikkosuositus on muistaakseni 2-2,5mm, mutta itse tein sukat 3mm puikoilla ja tuli oikein hyvät.