Death comes in small packages

 Joulukuussa, kun useimmat lahjaneuleet ja ompelukset olivat jo valmistuneet ja paketissa, oli aikaa tehdä myös tyttärelle jotain pientä. Ensin valmistui pikaprojektina tonttupipo. Hiukan liian iso siitä tuli, sillä se sopii myös tytön isälle ja äidille. Vaan eipä tuo ole tyttöä haitannut. Aina välillä kiskoo tuota omaan päähänsä ja välillä se tuodaan vanhemmille puettavaksi. Kankaana on Kui designin Pupuset ja Eurokankaan harmaa resori.  Toinen tyttärelle valmistunut projekti olivat nämä lapaset. Tytön mummo on jatkuvalla syötöllä valittanut, että tytön kädet ovat kylmät kävelylenkkien jälkeen vaikka on neulelapaset ja toppahanskat päällekkäin, vilttiä käsien päällä tms. Sukkaprojekteista oli jäänyt yli Gjestal Maijaa ja tytölle neulomistani vauvalangoista Ciao Truntea, jotka sitten yhdistin näissä lapasissa. Maijasta tuli lapasten ulkopuoli, Truntesta merinovillainen vuori. Ajatuksena oli, että jos ei näillä pysy kädet lämpimänä niin meillä loppuu ulkoilut.. (Noh, m...

Nämä sukat on ollut to do-listalla jo jonkin aikaa. Nämä ovat myös ne sukat, joiden kautta tutustuin Niina Laitisen sukkamalleihin. Ja tulipa valittua Gjestal Maijan värikartasta taas hankalasti kuviin oikein toistuvat värit. Näitä sukkia oli ihan mukava neuloa, kuviot olivat suhteellisen loogisia ja Maija lankana ihan ok. Silti näiden jälkeen ja oikeastaan jo ennen näitä on ollut sellainen olo, että kirjoneule-kiintiö on nyt vähäksi aikaa täynnä. Mutta eipä niitä voi vältelläkään, kun lupasin siskolle syntymäpäivälahjaksi kirjoneulelapaset ja ystäväni kyseli yksien sukkien neulojaksi. Muuta kunhan ne saan tehtyä, niin loppuvuoden taidan tehdä pelkästään yksivärisiä ja pitsineuleita. Ja toivottavasti vähän sukkia isompiakin projekteja valmistuisi. Nämä sukat joka tapauksessa päätyivät joululahjaksi nuoremmalle veljelleni lahden taakse. Toivottavasti kelpaavat vaikkei veli suoranaisesti mikään kalastaja olekaan.

Nämä sukat tein tyttärelle, koko 23 on kuitenkin vielä hieman suuri, joten ovat jemmalaatikossa odottelemassa sopivaa ajankohtaa käyttöönotolle. Lankana näissä on Gjestal Maija (raitalanka) ja Novitan valkoinen Nalle.  Tuo Maija näytti kerällä oikeinkin kivalta, vaan neulottuna ei sitten niinkään. Kerällä toi mieleen kuningatar-jäätelön, kuten otsikkokin antaa ymmärtää. Sileä neule tuolla langalla vielä jotenkin toimii, mutta nilkan kohdalla resori näyttää melkoiselta sekamelskalta johtuen juurikin langasta. Maijaa sinänsä on ollut mukava neuloa. Ja sain käyttää taas sitä itselle mieluisinta puikko-kokoa eli 3mm. Onneksi pikkuneidillä ei vielä ole varsinaisesti mielipiteitä pukeutumisen suhteen.. vaikka mun tuurilla neiti rakastuisi näihin ihan täysin, kun itse en ole niin hullaantunut. :D Vaan jaksoinpa kerrankin vähän panostaa valokuviin ja raahasin pienen muovikassillisen valmistuneita ja kuvaamattomia ulos ensilumille. Jee! Socks I made for my daughter. Yarns N...

Nämä musta-kanervan väriset broken seed-polvisukat tein itselleni Gjestalin Maija-langasta ja 3mm puikoilla. Kolmen millin puikoista on tullut selvästi toistuva teema neulomissani villasukissa. Välissä kokeilin tehdä Jannea ja 7 veljestä 3,5 ja 4 millin puikoilla, vaan niin tuntui kädet väsyvän ja työ takkuavan, että palasin takaisin suosikkeihin eli kolmosen puikkoihin.

Tein välityönä tuollaiset mustat perus-villasukat 4mm puikoilla Gjestalin Janne-langasta yhdelle ystävälle, joka valitteli vanhojen sukkiensa kuluneen jo ihan puhki. Siis kaikkien minun tekemien sukkien. Totesin hänelle, että tuo sukat paikattavaksi. Sitä vierailua edelleen(!!) odotellessani, tein hänelle myös ihan uudet sukat, koko on noin 42-45. Siinä, kun perus-sukkien makuun pääsin, tein vihdoin valmiiksi myös toisen sukan tuosta tiikeriraidasta.. eli siis Hjertegarnin Safari-lankaa ja kolmosen puikoilla. Sukat noin kokoa 37-39.