Death comes in small packages

Pimeä aika saa taas aikaan sen, että tekisi jollain tavalla mieli juoksupolulle. Olen pitkin syksyä katsellut juoksutossuja ja muitakin ulkoiluvaatteita. Valinnan vaikeus on vaan iso pulma. Turkoosin ja petroolin värit houkuttaa, toisaalta musta ei ole koskaan virhe, ostaako laatua vai satsaako vähän vähemmän, jos into ei kestäkään tai jos ne kalliimmat onkin ihan susip**kat.... monta pulmaa ja kysymystä vaille vastausta. Kun en osannut niinkään yksinkertaista asiaa päättää kuin juoksukenkien ja -vaatteiden tehosteväri (koska mustaanhan mä sit kuitenkin muuten päädyn), niin teinpä tämmöiset monenkirjavat säärystimet, josko ne sitten sopisi juoksuvaatteiden kaveriksi, on se tehosteväri sitten mikä tahansa. (NOH, näiden valmistuttua ostin sitten Citymarketista tarjouksesta alle kympillä!! mustat juoksukengät, joiden tehosteväri on pinkki.. ja näissä säärystimissä ei ole pinkkiä.. enkä mä pukeudu pinkkiin.. duh! Mutt ku halvalla sai. Ja totuuden nimissä, olen niitä kenkiä jo käyttänytki...

  Viime aikoina puikoilla on ollut valitettavan paljon Novitan lankoja ja lankavarastot kuitenkin täyttyy toinen toistaan herkullisemmista langoista, joita en ole kokeillut aiemmin. Houkutus uusien lankojen kokeiluun on suuri, mutta yritän siitä huolimatta malttaa mieleni joulun jälkeiseen aikaan. Tai ainakin siihe, että kaikki joululahjat on saatu pakettiin. Näissäkin sukissa on siis lankana Novitan Nalle ja Nalle Taika, joka jäi ylimääräisenä aiemmasta sukkaprojektista. Idean näihin sukkiin sain, kun selailin netissä vastaan tulleiden körttisukkien kuvia ja ohjeita. Jotenkin kuvittelin olevani kekseliäskin, vaan kun nämä sukat sain valmiiksi, niin johan niitä tuli vastaan netissäkin.. ei siis mikään uusi idea, höh. Resorissa on toistettu kahta riviä: 1. rivi - 1oikein, 1nurin ; 2. rivi - kaikki silmukat oikein. Ja varressa on joka toinen kerros raitalangalla, joka toinen valkoisella. Raitakerroksella on nostettu yksi silmukka ja neulottu kolme normaalisti oikein, jolloi...

Osallistuinpa taas yhteen KALiin vaikka ei alunperin pitänyt. Niina Laitinen designs'in Metsäretket. En kylläkään tehnyt kuin sukat, kun suuri osa osallistujista teki myös lapaset ja pipon. Näissäkin venyi ja paukkui aikataulut, kun meidän pikkuneiti päätti kantapään kohdalla, että äiti ei lue neuleohjeita. Alunperin ohje oli Janne-langalle vaan päätinpä tehdä Nallella ja hieman synkemmillä sävyillä kuin alkuperäiset sukat, joiden pohjavärinä oli valkoinen, kuvioväreinä kirkkaammat punainen ja vihreä. Omasta mielestäni värivalintani kuitenkin oli ihan osuva, varsinkin näitä kuvia katsellessa. Harmaa ja vihreä on just eikä melkein. Puolukoita tai karpaloita en kuviini löytänyt, joten tuo punainen ei ehkä ihan osu yksiin alemmassa kuvassa olevien pihlajanmarjojen kanssa.. mutta ne olivat tuolla kivellä valmiina, ei tarvinnut edes asetella niitä siihen. Puikot olivat itselleni mieluisimmat 3mm. Seurasin normaalin pohkeen ohjetta pilkulleen: nilkasta tuli melko napakka ja jalkate...

Avomieheni äiti kysyi, ehtisinkö tekemään hänen siskolleen syntymäpäivälahjaksi villasukkia. Kun vanhuksella kuulema nilkat palelee koko ajan. Toiveissa oli iloisen väriset polvisukat. No ei muuta kuin neulomaan. Malliksi otin saman broken seedin, jolla tein itsellenikin polvisukat vain viikkoa aiemmin. Langoiksi valikoitui taas Novitaa. Ostin kerän Nalle Taikaa ja kaivoin varastoistani vuosia vanhoja Nalle-jämiä (olisikohan omasta villapaidastani ylijäänyttä). Aluksi kyllä ajattelin luonnonvalkoista tuon raitalangan kaveriksi, vaan se näytti hieman vaisulta, joten vaihdoin tuohon punaiseen. Omiin polvisukkiini eroavaisuutta löytyy resorista, joka on tuttu pitsiresori Niina Laitinen designs'in Ystänpäiväsukista. Alimpaan reikäriviin pujotin vielä valkoisen pitsinauhan tuomaan hieman raikkautta sukkiin. Puikot aina vaan tutut 3mm.

Nämä sukat tein tyttärelle, koko 23 on kuitenkin vielä hieman suuri, joten ovat jemmalaatikossa odottelemassa sopivaa ajankohtaa käyttöönotolle. Lankana näissä on Gjestal Maija (raitalanka) ja Novitan valkoinen Nalle.  Tuo Maija näytti kerällä oikeinkin kivalta, vaan neulottuna ei sitten niinkään. Kerällä toi mieleen kuningatar-jäätelön, kuten otsikkokin antaa ymmärtää. Sileä neule tuolla langalla vielä jotenkin toimii, mutta nilkan kohdalla resori näyttää melkoiselta sekamelskalta johtuen juurikin langasta. Maijaa sinänsä on ollut mukava neuloa. Ja sain käyttää taas sitä itselle mieluisinta puikko-kokoa eli 3mm. Onneksi pikkuneidillä ei vielä ole varsinaisesti mielipiteitä pukeutumisen suhteen.. vaikka mun tuurilla neiti rakastuisi näihin ihan täysin, kun itse en ole niin hullaantunut. :D Vaan jaksoinpa kerrankin vähän panostaa valokuviin ja raahasin pienen muovikassillisen valmistuneita ja kuvaamattomia ulos ensilumille. Jee! Socks I made for my daughter. Yarns N...